Koulukiusaamisen saloihin

Kirjoitan taas niin kevyestä aiheesta kuin koulukiusaaminen.

Oma kokemus:
Ensimmäiset ala-asteen luokat sujuivat niin kun kenellä tahansa pienellä lapsella.
Olin kuin muut, sitten kun pääsin kolmannelta luokalta, muutimme etelä-suomeen.
siellä aloitin neljännen luokan.
Enssimmäisenä päivänä jomun murretta pidettiin outona ja erillaisena.
Siitä alkoi 6 vuoden kiusaaminen.
Välillä en uskaltanut edes kouluun mennä tai saatikka sitten halunnut.
Yläasteella kiusaaminen vain paheni,
koska pukeuduin erilailla kuin muut enkä silloin vielä meikannut.
"VITUN HAAMU"
"YRITÄTKÖ SAADA HUOMIOO?"
kiusaaminen vain paheni: JOS TULET KOULUUN NIIN SUT TAPETAAN!
Olin noihin aikoihin jo tosilaiha, silti olin se "VITUN LÄSKI". "KANNATTASKO KAHTOO MITÄ SYÖT?"
Kävin usein terveydenhoitajan juttusilla, ei ei sekään tehnyt mitään, olin yksin, olin yksin koulussa, olin yksin kotona.
Ei ollut ketään kelle kertoa.
Kotona ei pystyny, koska siellä oli yhtä helvettiä.
15-vuotiaana sain diagnoosin anoreksia.
Siirryin ammattikouluun. Aluksi alkoi mennä hyvin, oli siistii ku olin gootti. Mutta sitten aukasin suuni ja kiusaaminen alkoi taas jaksoin sitä koulua käydä n. puoli vuotta

NE JOITA KIUSATAAN TÄNÄPÄIVÄNÄ TOIVON ETTÄ SAATTE AJOISSA APUA JA TEILLÄ ON JOKU JOLLE PUHUA.

-minä ainakin olen teidän tukena-

PS. otan ehdotuksia vastaan seuraavasta blogin aiheesta!

- Wiltsu